tiistai 1. syyskuuta 2015

Ratareisi, 20 - 21.6.2015

Oh well, mistähän tämän raportin alottaisi? Tää oli ehkä siistein tapahtuma mihin oon ikinä osallistunut!!! Sillä on hyvä alottaa :) 

Paras tapahtuma, suosittelen!! Kuva: Timo Kananoja

Ratareisi on siis 24 tunnin pyöräilytapahtuma, joka järjestetään juhannuksena Alastaron moottoriradalla. Tapahtumassa ajetaan ympäri moottorirataa (kyllä, niin kreisiä, mutta vitsit niin sairaan hauskaa :D) ja kerätään näin kierroksia. Yksi kierros Alastaron moottoriradalla on virallisesti 2,72 km. Aikaa kierrosten keräämiseen on tosiaan vuorokausi. Radalla saa ajaa koko 24 tuntia putkeen, tai halutessaan voi käydä ajamassa vaikka vain yhden kierroksen. Taukoja saa pitää milloin itse haluaa ja kuinka pitkään haluaa. Siis ihan superhyvä! Ei tarvitse etukäteen tietää kuinka pitkän matkan jaksaa, jos tulee huono fiilis voi pitää tauon tai lopettaa, ja taukopaikalla on aina hyvää seuraa, grillissä saa tehtyä muonaa. Mikä parasta, jos jotain hässäkkää tulee, ei tarvitse matkustaa maaliviivan yli raatoautolla tuloksella DNF, vaan voi yksinkertaisesti ajaa kierroksen jälkeen ulos radalta, ihan voittajana :)

Tänä vuonna Ratareidessä oli mukana 70 pyöräilijää. Pitkin juhannusta meininki radalla oli ihan mahtava. Koska ajetaan rataa ympäri, kärki ei ole mitenkään mennyt menojaan eikä polkeminen ole koskaan yksinäistä puurtamista. Jatkuvasti tapaa matkan varrella niin hitaampia kuin nopeampiakin pyöräilijöitä, ja melkein kaikki tsemppaavat tai vaihtavat matkalla muutaman sanan. Tässä tapahtumassa parasta on nimenomaan tunnelma! Järjestäjät onnistuivat luomaan huikean rennon, hauskan ja hyvän fiiliksen jo omalla toiminnallaan, ja lisäksi kaikki osallistujat olivat tosi hyvällä meiningillä mukana touhussa. Radalla nähtiin maantiepyöriä, tempopyöriä, maastopyöriä, mummopyöriä, kinnereitä, nojapyöriä... Joukkoon siis mahtui kalustolla kuin kalustolla. Itsehän olen niin rakastunut omaan SUPiini, että mulla oli alla tietysti maantiepyörä :) Sarjoja tapahtumassa oli kolme: ratakreisi 200 kierrosta, ratareisi 100 kierrosta ja ratapohje 50 kierrosta. Mä asetin itselleni tavoitteeksi ratapohkeen arvonimen saavuttamisen. 

Lippu heilahtaa, 24 h lähtee käyntiin, let's go!! Kuva: Timo Kananoja

Sää ei tänä(kään) juhannuksena suosinut, mutta viis siitä. Ratareiden pyöräilijät eivät totisesti olleet sokerista, ja radalla oli menijöitä ihan koko ajan, vaikka ajoittain pyörää näppärämpi menopeli olisikin ollut kumivene :D Lauantaina sateli melkeinpä koko päivän iltaan asti. Siitä huolimatta olin radalla paljon, ja taisin saada kasaan 48 kierrosta. Meillä oli yöpaikka saatavilla Alastaron mökkikylässä ihan lähellä moottorirataa, ja me päätettiinkin pitää ihan kunnon unitauko. On myönnettävä, että mökille päästyämme mä olin ihan puhki! En jaksanut edes saunaan raahautua, ja olin aika vakuuttunut, että seuraavana päivänä ajan vain ne puuttuvat kaksi kierrosta. Unta ei tarvinnut odotella. 

Täälä oli niin hyvää porukkaa, että olitpa radalla tai varikolla,
satoi tai paistoi, aina nauratti :) Kuva: Timo Kananoja

En nyt tarkalleen muista kuinka monta tuntia nukuttiin, mutta aamuksi pistettiin herätyskello soimaan, jottei menetetä liikaa kallisarvoista ajoaikaa :D Ei sitä ihan anytime pääse Alastaro circuitia polkemaan! Mökillä kiskaistiin aamupalat napaan, ja olin edelleen aika varma, että päivän tavoitteeni on surauttaa se puuttuvat kaksi kierrosta. Radalle päästyäni kuitenkin muutin mieleni. Mitä muutakaan sitä odotellessa olisi tehnyt jos ei polkenut? Sitäpaitsi radalla oli taas niin monta hyvää tyyppiä joiden kanssa tuli rupateltua, että kierroksia lävähti tauluun puolihuomaamatta. Lopulta kävi niin, että päädyin ajamaan viimeisiä kierroksia parin miehen kanssa, jotka kertoivat, että heiltä puuttuu sadasta kierroksesta enää kuusi. Sattuipa sopivasti, koska multa puuttui samaiset kuusi kierrosta 80 kiekasta. No nää miehethän käytännössä pakottivat mut rälläämään kanssaan vielä seuraavat kuusi kierrosta. Ja minähän rälläsin :D 

Peesissä tullaan! Kuva: Timo Kananoja

Kun miehet sata täyteen saatuaan ajoivat varikolle, mäkin ajoin juomapisteelle ja pysähdyin odottelemaan miestäni, joka niin ikään paahtoi täyteen omaa sadan kierroksen tavoitettaan. Sata kiekkaa napsahti hänelle täyteen, ja päätettiin vielä ajaa kunniakierros yhdessä :) Me ei juuri tällä reissulla yhdessä ajeltukaan, koska vauhdit olivat kovin erilaiset. Oli kuitenkin kiva moikata ja tsempata aina toisen ohittaessa, ja tauoilla käytiin yhdessä evästämässä :) Siispä huitaistiin vielä kunniakierros kasaan, ja mun saaliikseni tältä reissulta jäi siis 81 kierrosta. Olihan siinä kierrosta kerrakseen, ja 31 enemmän kuin olin suunnitellut :D Tän tapahtuman henki vaan niin vei mukanaan!!

Kunniakiakalta maaliin :) Hyvä me!!! Kuva: Timo Kananoja

Suolisto ei paljon pyöräillessä vaivaa, mutta tänä kesänä olen kamppaillut jälleen uuden terveydellisen haasteen kanssa. Mun kilpirauhasarvot ja eräät muutkin hormonitasot ovat olleet aivan pielessä. Tässä kohtaa asia oli vielä syynissä, eikä tyroksiinihoitoa oltu aloitettu. Kilpirauhasen vajaatoiminta on kaiketi melko helppohoitoinen vaiva, kunhan saa käyttöönsä tyroksiinit ja sopiva annoskoko löytyy. Mutta niin vaivattomalta kuin koko vajakki kuulostaakin, sen kokeneet tietävät, että hoitamattomana se on kaikkea muuta! Hoitamaton vajaatoiminta lamauttaa ihmisen täysin, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Olisin ollut supertyytyväinen Ratareisitulokseeni joka tapauksessa ja terveenäkin, osoitin täällä että oon ihan rautanen mimmi ja hyvässä kunnossa :) Mutta vallitsevassa tilanteessa tunsin vieläkin suurempaa ylpeyttä itsestäni, ja pidin saavutusta suuren suurena :) Ei pelkästään se, että jaksoin polkea ihan älyttömän matkan, vaan erityisesti se, että tein sen mielettömän hyvällä mielellä ja fiiliksellä, koko ajan kanssapolkijoita tsempaten ja heidän kanssaan jutellen :) Hyvä mä!

Myöhemmin sain lääkityksen vajaatoimintaan, mutta myös lisää uutisia: kävi ilmi, että mä olin Ratareidessä myös raskaana!! Oh boy :D Or girl :D Kun kaiken tämän summaa yhteen, on todettava, että aika makealta maistuu suoritus vielä jälkikäteenkin :) Eipä ihme, etten lauantai-iltana jaksanut edes saunoa, ja että viimeiset 32 kierrosta kuvittelin koko ajan ajavani enää yhden ;) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti